"Itämeren tila sai huolestumaan"

Rafael Kuusakosken muistorahaston perustaneen Rita-Birgit Kuusakoski-Peltosen suhde luontoon kumpuaa lapsuudesta.

"Toivoin hiljaa mielessäni, että isä hyväksyisi ajatukseni luonnonsuojelusta"

 

”Oli perhe: isä, äiti ja kolme lasta ja mahdollisuus tutustua luontoon saaristossa kaiket kesät. Marjojen poiminta, oma puutarha, onkiminen isän kanssa, jännittävä metsä leikkipaikkana, suloiset suvet, uiminen puhtaassa meressä ja vesilintujen äänet; kaikki oli turvallista ja lähellä.” Se, miten Rita-Birgit jo lapsena rakasti luontoa, on kantanut tähän päivään asti.

Kuusakoski-Peltonen palaa vuoteen 1946, jolloin Kuusakosken perustaja Donuard Kuschakoff kuoli. Hän kertoo: ”Liiketoiminnan jatkajat, isäni Rafael ja setäni Viktor, olivat sodan nähneitä nuoria, 21- ja 28-vuotiaita. Heidän perheidensä toimeentulo riippui siitä, miten liiketoiminta saataisiin jatkumaan. Lapsesta asti sain seurata yrityksen kasvua ja itsekin työskennellä siellä. Olin vahvasti kuusakoskelainen.”

”Vuonna 1999 olin osakas yhtiössä, joka voi hyvin. Ajattelin, että varoja tulisi kohdistaa myös muiden iloksi.” Luonnonsuojelu oli Rita-Birgitille ensisijainen tuen kohde ja se sopi Kuusakosken toiminta-ajatukseen hyvin.


”Itämeren tila sai huolestumaan”


Rafael Kuusakoski viihtyi paljon saaristossa lintujen elämää tarkkaillen, Viipurinlahdella vietetystä lapsuudesta aina aikuisikään saaressa Porkkalassa. Tämä ajatus oli taustalla, kun Rita-Birgit perusti isänsä nimeä kantavan säätiön.

”Rahaston perustamisvuonna 2000 isäni syntymästä tuli kuluneeksi 75 vuotta. Silloin Suomenlahti ja Itämeri olivat tutkitusti huonossa kunnossa ja monet linnut olivat uhanalaisia.”

Rafael Kuusakosken muistorahastosta ohjataan tukea erityisesti nuorille tutkijoille ja ensisijaisesti Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsitteleviin hankkeisiin. Rahasto toimii Suomen luonnonsuojelun säätiön alaisuudessa. Säätiön hallitus valitsee vuosittain hakijoiden joukosta sopivimmat aiheet tuettaviksi.

”Kuusakosken satavuotisen taipaleen kunniaksi lahjoitin muistorahastoon sadantuhannen euron lahjan vuonna 2014. Säätiö jakoi sen useammalle vuodelle.” Kuusakoski-Peltonen kertoo.

”Myöhemmin puheenaiheeksi tuli myös öljyonnettomuuksien uhka Itämerellä, vuotojen riski oli kasvamassa. Vaara oli ja on todellinen, kun laivakuljetukset lisääntyvät varsin matalassa väylässä. Päätin perustaa Itämeri-rahaston, josta tarvittaessa voisi lohkaista määrärahoja hätätilanteisiin ja tutkimukseen. Itämeri-rahasto perustettiin vuonna 2003.”

”- Näistä kahdesta rahastosta on vuoden 2000 jälkeen tuettu noin 170 hanketta ja apurahojen yhteissumma lähenee puolta miljoonaa euroa, kertoi säätiön asiamies viime vuonna. Nuorten kannustaminen luonnontieteiden pariin on yksi tavoite rahastojen konkreettisen tuen lisäksi. Ymmärrystä luonnosta tulee lisätä nuorison kautta.”

Kuusakoski Oy on lahjoittanut varoja useaan otteeseen myös John Nurmisen Säätiön perustamaan Puhdas Meri -rahastoon. Rahaston taustajoukot ovat asiantuntijoita monilta aloilta, luonnonsuojelusta tekniikan alaan. ”Puhdas Itämeri-rahaston puitteissa on voitu löytää toimivia tapoja puhdistaa Itämerta,” Rita-Birgit iloitsee.

 

”Vihdoin on herätty maailman tilaan”

Kuusakoski Oy on myös Suomen luonnonsuojeluliiton yrityskannatusjäsen. Kuusakoski-Peltonen pohtii, että tänä päivänä ei tarvitse selittää, miksi luonnonsuojelu on niin tärkeää.

”Maailman tila on tullut esille vahvasti vuonna 2018; ilmastonmuutos on tunnustettu vaaraksi koko eliökunnalle ja on ihmisen olemassaolon uhka. Olen mukana Suomen metsien suojelussa, koska sillä on iso merkitys. Enää ei tarvitse selittää miksi.”

”Yhteiskunnan vastuu ympäristöstä on suuri ja se kasvaa. Elämän jatkuminen maapallollamme on sukupolvemme tärkein päämäärä. Joka päivä se tehtävä on yhä vaikeampi ja vaativampi.” Kuusakoski-Peltonen pohtii lopuksi.