Porissa on kevään aikana purettu kolme yli 23 vuotta käytössä ollutta tuulivoimalaa, jotka olivat aikanaan ensimmäiset yli 1 MW:n voimalat Suomessa. Ympäristöministeriön rahoittaman KiMuRa-hankkeen ansiosta ne voitiin kierrättää ja hyödyntää tehokkaammin – aiemmin osa materiaalista olisi päätynyt loppusijoitukseen kaatopaikoille tai ulkomaisten toimijoiden käsiteltäväksi.

”Tuulivoimaloiden kierrättäminen on noussut puheenaiheeksi: vaikka voimalat voidaan kierrättää 80–95 prosentin osalta, ovat lavat olleet tähän asti haaste. Lavat ovat muovikomposiittia eli samaa materiaalia kuin esimerkiksi veneet”, kertoo operatiivinen johtaja Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistyksestä.

Kevyt, luja ja pitkäikäinen muovikomposiitti kasvattaa jatkuvasti suosiotaan raaka-aineena. Muovikomposiitin kierrätys on kuitenkin koko yhteiskunnan haaste, jonka ratkaisemiseksi käynnistettiin tammikuussa 2021 KiMuRa-hanke.

”KiMuRa (Kierrätetty Murskattu Raaka-aine) -projektissa Muoviteollisuus ry, ympäristöministeriö sekä seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteelle keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa”, kertoo asiantuntija, TkT Pirjo Pietikäinen Muoviteollisuus ry:stä.

Vuoden 2021 aikana luotiin ja pilotoitiin muovikomposiittimateriaalien kierrätystoimintamalli, tarvittavat lajittelujärjestelyt yrityksissä sekä jätteen kiertotalouslogistiikka Kuusakosken keräilyasemille.

Kuusakosken materiaalipäällikkö Anu Söderenan mukaan on arvioitu, että KiMuRa-hankkeen myötä voidaan välttää jopa 2000 jätetonnin loppusijoitus.

Tuulivoimala ennen purkua. Kuva: Suomen Hyötytuuli Oy.

REPOSAAREN TUULIVOIMALOIDEN LAPAJÄTE HYÖDYNNETTIIN KOKONAISUUDESSAAN SUOMESSA LOPPUSIJOITUKSEN TAI ULKOMAILLE VIENNIN SIJAAN 

Suomen Hyötytuuli Oy purki toukokuussa 2022 kolme teknisen elinkaaren loppupuolelle tullutta voimalaansa Reposaaren tuulipuistostaan Porissa. Reposaaren maantien vieressä sillan läheisyydessä sijaitsevat tuulivoimalat olivat ensimmäiset teollisen mittakaavan tuulivoimalat Suomessa. Ne rakennettiin vuonna 1999 ja edustivat sen aikaista korkeaa teknologiaa.

”Jätimme omaan varaosakäyttöömme lukuisia komponentteja, kuten esimerkiksi konehuoneita, sähkökeskuksia, kolme lapaa, elektroniikkaa ja kaapeleita”, kertoo tuotantojohtaja Leena Hacklin Suomen Hyötytuulesta. ”Teräksiset tornilohkot toimitimme kierrätykseen Kuusakoski Oy:lle, samoin esimerkiksi alumiini- ja kupariosia. Puretuista voimaloista kuusi lapaa kierrätettiin KiMuRa-hankkeessa luotua ratkaisua hyödyntäen”.

Hankkeen kierrätysoperaattorina Kuusakoski suunnitteli ja toteuttaa kertyneen jätteen murskauksen ja varastoinnin. ”Metallien kierrätyshän on ydinosaamistamme, ja metallit saamme pitkälle hiottujen prosessiemme ansiosta kierrätettyä jopa 100-prosenttisesti. Komposiitin kierrätyksen eteen olemme tehneet paljon kehitystyötä oikean murskaustavan ja pölynhallinnan kanssa”, kertoo Kuusakosken materiaalipäällikkö Anu Söderena.

Työ on kannattanut. Söderenan mukaan on arvioitu, että KiMuRa-hankkeen myötä voidaan välttää jopa 2000 jätetonnin loppusijoitus.

”Tuulivoimatoimijoille on tärkeää saada lapajäte asianmukaisen loppukäsittelyn piiriin ja saada sertifikaatti asiasta. Aiemmin Suomesta on viety lapoja Saksaan, jossa ne on ohjattu sementinvalmistukseen”, muistuttaa Heidi Paalatie.

Tuulivoimalan purku. Kuva: Suomen Hyötytuuli Oy.

LAPAMURSKA HYÖTYKÄYTETÄÄN SEMENTTITEOLLISUUDEN RINNAKKAISPROSESSOINNISSA

Muovikomposiittimurska syötetään sementtiprosessin raaka-aineeksi Finnsementille, jossa se hyödynnetään sataprosenttisesti. Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta. Tämä vähentää prosessin CO2-päästöjä merkittävästi.

Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee avaa prosessin ilmeisiä hyötyjä: ”Murska hyödynnetään muovikomposiittijätteen rinnakkaisprosessoinnissa sementtitehtaalla, jossa komposiittien materiaalit hyödynnetään tehokkaasti ilman jäännöstuhkaa. Komposiittijätteen lujitteet taas toimivat raaka-aineina klinkkerin valmistuksessa, joka on sementinvalmistuksen välituote.”

Jätehierarkia ei vielä tunne tällaista käsittelytapaa, joka on energiakäytön ja kierrätyksen yhdistelmä. Sementinvalmistus tarjoaa kuitenkin ympäristön kannalta kestävämmän ratkaisun kuin jätteenpoltto tai loppusijoitus, jotka ovat tällä hetkellä ainoat muut teollisen mittakaavan vaihtoehdot.

”Kierrätyssektorilla kehitys on nopeaa; tällä hetkellä KiMuRassa luodun keräys- ja käsittelyverkoston kautta saatu muovikomposiittimateriaali ohjataan sementin valmistukseen, mutta kierrätysratkaisuiden kehittyessä loppukäyttö voi olla jokin muukin teknologia tai ratkaisu”, muistuttaa Pirjo Pietikäinen.

TIESITKÖ ETTÄ?

• Muovikomposiitteja käytetään paitsi tuulivoimaloiden lavoissa, myös veneissä, autoissa, lentokoneissa, urheiluvälineissä ja monissa muissa kuluttajatuotteissa

• Muovikomposiitit ovat osittain orgaanista jätettä. Suomi on yksi kolmesta EU-maasta, jotka ovat jo varhain kieltäneet orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle

• Suomen tuulivoimalakanta on nuorta: yli 95 % voimaloista on alle 10 vuotta vanhoja. Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa yli kolmannes voimalakannasta on yli 15 vuotta vanhaa

• Euroopan tuulivoima-ala on asettanut itse itselleen lapojen kaatopaikkakiellon vuodesta 2025 alkaen

Sivun yläosan kuva Suomen Hyötytuulen Annankankaan tuulipuistosta Raahesta

LISÄTIEDOT

KiMuRa-hanke

Muoviteollisuus ry, Pirjo Pietikäinen,

pirjo.pietikainen@plastics.fi, puh 050 3707717

Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Heidi Paalatie, heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi, puh. 040 550 3858

Suomen Hyötytuuli Oy

Leena Hacklin, Suomen Hyötytuuli Oy, leena.hacklin@hyotytuuli.fi, puh. 044 7012182.

Voimaloiden purusta on Suomen Hyötytuulella käytettävissä valokuvia ja videoraakamateriaalia.

Kuusakoski Oy

Materiaalipäällikkö Anu Söderena, anu.soderena@kuusakoski.com, Puh. 040 709 3092

Finnsementti Oy

Ursula Kääntee, ursula.kaantee@finnsementti.fi, 020 120 634