Elinkaarensa loppupuolelle tulleet tuulivoimalat kierrätettiin sataprosenttisesti Suomessa

Suomen ensimmäiset teollisen mittakaavan tuulivoimalat purettiin keväällä 2022. Ympäristöministeriön rahoittaman KiMuRa-hankkeen ansiosta ne voitiin kierrättää ja hyödyntää tehokkaammin – aiemmin osa materiaalista olisi päätynyt loppusijoitukseen.

”Olemme luonnollisesti tyytyväisiä, että Kuusakoski pystyi tarjoamaan täysin kotimaisen kierrätysratkaisun myös tuulivoimaloiden lavoille. Ne hyödynnettiin 100-prosenttisesti sementin valmistuksessa. Projektissa Kuusakoski kierrätti myös mm. teräksiset tornilohkot.”

Leena Hacklin
Tuotantojohtaja
Suomen Hyötytuuli Oy

Sivun yläosan kuva on Suomen Hyötytuulen Annankankaan tuulipuistosta Raahesta.

tuulivoimalan lapaa

170

tonnia metalleja

~100 %

hyödyntämisaste

Näin projekti eteni

Tuulivoimaloiden purku

Suomen Hyötytuuli Oy purki toukokuussa 2022 kolme teknisen elinkaaren loppupuolelle tullutta voimalaansa Reposaaren tuulipuistostaan Porissa. Voimalat purettiin yöaikaan, jotta liikenteelle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Turvallisuussyistä työ tehtiin vähätuulisella säällä, mikä vaikutti olennaisesti projektin kestoon.

Tuulivoimalat rakennettiin vuonna 1999 ja edustivat sen aikaista korkeaa teknologiaa ja tehotasoa 1 MW/voimala.

Komponentit uudelleenkäyttöön

Suomen Hyötytuuli on käyttänyt ja huoltanut tuulivoimaloita vastuullisesti koko niiden elinkaaren ajan ja myös voimaloiden purku tehtiin ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Yhtiö jätti omaan varaosakäyttöönsä purettavista voimaloista lukuisia komponentteja.

Voimaloista säästettiin uudelleenkäyttöä varten esim. konehuoneita, sähkökeskuksia, kolme siipeä, elektroniikkaa ja kaapeleita.

Materiaalien kuljetus

Materiaalit kuljetettiin ensin Kuusakosken Porin-toimipisteelle, joka sijaitsee vain 3,5 kilometrin päässä Reposaaren tuulipuistosta. Rakenteiden koon vuoksi kyseessä olivat erikoiskuljetukset. Porista lavat jatkoivat matkaansa pienemmiksi osiksi pilkottuina Kuusakosken Hyvinkään-toimipisteelle.

Yksi lapa painaa 4 tonnia ja yksi torni koostuu kahdesta osasta, joiden painot ovat 20 tonnia ja 40 tonnia.

Materiaalien prosessointi

Teräksiset tornilohkot sekä alumiini- ja kupariosat prosessoitiin Porissa. Lavat murskattiin Kuusakosken Hyvinkään-toimipisteellä loppuasiakkaallemme Finnsementille sopivaan palakokoon.

Hyvinkään murskausteknologia ja komposiittimateriaalin pölynhallintajärjestelmä on kehitetty KiMuRa-hankkeessa.

Kierrätysmateriaalien käytöllä merkittävät ympäristövaikutukset

Metallit jatkavat elämäänsä valmistavan teollisuuden raaka-aineina. Kierrätysmetallit korvaavat neitseellisten raaka-aineiden tarvetta, ja niiden merkitys ja kysyntä jatkavat kasvuaan.

Komposiittimurske hyödynnetään lujitemuovijätteen rinnakkaisprosessoinnissa sementtitehtaalla, jossa komposiittien materiaalit hyödynnetään tehokkaasti ilman jäännöstuhkaa. Komposiittijätteen lujitteet taas toimivat raaka-aineina klinkkerin valmistuksessa, joka on sementinvalmistuksen välituote. Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta. Tämä vähentää prosessin CO2-päästöjä merkittävästi.

Muovikomposiitit ovat orgaanista jätettä. Suomi on yksi kolmesta EU-maasta, jotka ovat jo varhain kieltäneet orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle.

Oletko kiinnostunut palveluistamme?

Lue lisää kattavasta palvelutarjonnastamme, tai toimialoittain räätälöidyistä ratkaisuistamme. Voit myös jättää helposti tarjouspyynnön sähköisen asiakaspalvelijamme avulla (vaatii evästeiden hyväksynnän - voit muokata evästeasetuksiasi vasemman alalaidan kuvakkeesta)

Palvelumme

Toimialat

Takaisin asiakastarinoiden etusivulle