Historia

Kaikki alkoi Viipurista, kun 25-vuotias Donuard Kuschakoff perusti Viipurissa Karjalan Lumppu- ja Romuliike -nimisen yrityksen vuonna 1914. Donuard keräsi rauta- ja metallijätettä sekä tekstiilijätettä tarkoituksenaan erotella ja jalostaa niitä edelleen teollisuudelle. Ensimmäinen maailmansota heijastui raaka-aineiden saatavuuteen, ja puute normaaleista raaka-aineista näkyi etenkin rauta- ja metallijätteen sekä lumpun kysynnän kasvuna. Kaikki mitä saatiin kerättyä, kävi kaupaksi. Koko 20-luku oli ripeän kasvun aikaa.

Sodan jaloista yritys siirtyi Helsinkiin 1940-luvun alussa. Sukunimensä Kuschakoffit suomensivat Kuusakoskeksi vuonna 1934. Sodan jäljiltä oli tarjolla runsaasti metalliromua ja Pariisin rauhansopimuksessa hävitettäväksi määrätty Puolustusvoimien lentokalusto annettiin Kuusakoskelle romutettavaksi. Tästä kertyi merkittävä materiaalilähde yhtiölle ja sen myötä sai alkunsa myös alumiinisulaton kehittäminen.

Yritys siirtyi 1950–1970-luvuilla romukauppatoiminnasta teolliseen toimintaan samalla, kun Suomen kansantalous nousi eurooppalaiselle tasolle.  Espoon Kauklahdesta hankituissa tuotantotiloissa uraauurtava sulattamotoiminta kasvoi vauhdikkaasti. Kauklahteen siirtyi myös laboratorio tutkimus- ja kehitystoimintoineen. Suomen ensimmäinen autopaloittamo rakennettiin Heinolaan, ja sen yhteyteen nousi myös alumiinisulatto.

Panostimme 1980- ja 1990-luvuilla uuden kierrätys- ja materiaalinkäsittelyteknologian kehittämiseen ja kasvoimme ja kansainvälistyimme voimakkaasti. 2000-luvulla olemme panostaneet voimakkaasti materiaalin hankintaverkoston laajentamiseen ja kehittämiseen, ja 2010-luku oli erityisesti tutkimuksen ja huipputeknologiaosaamisen aikaa.

Sadan vuoden aikana toimintamme on merkittävästi kasvanut ja laajentunut. Tänään yritys toimii yhdeksässä maassa ja työntekijöitä koko konsernissa on lähes 3 000. Yrityksen vahvuus tänä päivänä perustuu sen materiaalin, kierrätyksen ja ympäristöteknologian osaamiseen.