Kuusakoski mukana näyttämässä kiertotalouden mallia

Suomi haluaa olla kiertotalouden globaali kärkimaa vuonna 2025. Visio on suuri, mutta ei suuruudenhullu, sillä meillä on täydet edellytykset tehdä tavoitteesta totta. 

Esimerkillinen kiertotalous vaatii kuitenkin sitä, että koko yhteiskunta käärii hihat yhdessä. Jotta kääriminen kävisi mahdollisimman sujuvasti, on Sitran johdolla kerätty askelmerkit yhteen dokumenttiin Suomen kiertotalouden tiekartaksi.

Tiekartta julkaistiin syyskuussa 2016, joten käytäntöön sitä on jalkautettu reilun puolen vuoden ajan. Nollasta ei onneksi tarvinnut lähteä liikkeelle, sillä käynnissä on ollut jo useita kiertotaloutta vauhdittavia hankkeita.

– Tiekartan yhtenä tehtävänä oli tuoda olemassa olevat hyvät käytännöt esiin. Nyt kohdistamme huomiota myös puuttuviin palasiin. Sitra on koordinaattorina ohjaamassa, jotta toimenpiteet leviäisivät laajasti, kertoo projektijohtaja Kari Herlevi Sitrasta.

Jokaiselta yritykseltä toivotaan aktiivista roolia omassa markkinassaan. Kiertotalouden tulisi näkyä myös jokaisen kaupungin kehittämissuunnitelmissa. Työtä on paljon tehtäväksi, mutta vire on Herlevin mukaan positiivinen. Aina Brysselissä käydessäni voin aidosti kehaista suomalaisyritysten aktiivisuutta, kertoo Sitran Kari Herlevi

 

Kuusakoski yksi edelläkävijöistä

Kuusakoskella on tunnistettu jo kauan ennen tiekartan syntyä oma rooli suomalaisen kiertotalouden ytimessä. Esimerkiksi alumiinin käsittelyyn on panostettu voimakkaasti, sillä se on kiertotalouden raaka-aineena ylivertainen.

Alumiinin uusiokäyttö vie vain vähän energiaa, mutta moneen kertaankin sulatettuna sen ominaisuudet pysyvät lähes samoina. Alumiinin kiertokulku on käytännössä loputon.

Kuusakoski valmistaa kierrätykseen saapuvasta alumiiniromusta uusioalumiiniharkkoja. Kuusakoski Group -konserniin kuuluva Alteams Group työstää sitten harkoista komponentteja elektroniikka- ja autoteollisuudelle.

– Tiekartassa Kuusakosken paikka on teknisten kiertojen avainhankkeissa. Rooli on tärkeä, sillä ketjun loppupäässä olevan toimijan on helpompi nähdä mikä kokonaisuudessa toimii ja mikä ei. Kuusakoski voi konsultoida takaisin ketjun alkuun, Herlevi kuvailee.

”Materiaalien terveydenhuoltoa”

Kari Herlevi vertaa hyvin toimivaa kiertotaloutta terveydenhuollon perusideologiaan. On sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta aina parempi keskittyä sairauksien ennaltaehkäisyyn kuin niiden hoitamiseen. Sama pätee kiertotalouteen, ja siksi juuri tuotantoketjun alkupää tarvitsee tietoa koko elinkaaren vaiheista.

– Kun lähdetään suunnittelemaan uutta tuotetta, pitäisi aina miettiä jo tuotteen purkamisvaihetta. Että tuotteen voisi purkaa niin, että siitä voi hyödyntää mahdollisimman puhtaita raaka-aineita. Riman pitää olla korkealla kaikilla liiketoiminta-alueilla. 

Korkealla rimalla Herlevi tarkoittaa juuri ymmärrystä koko arvoketjusta sekä uutta visionäärisyyttä. Ydinkysymys on se, miten materiaalien arvon voisi säilyttää vielä nykyistäkin paremmin. Isoissa yrityksissä on vielä paljon mietittävää oman toimintaympäristön suhteen.

YTP:n (ympäristöteollisuus ja -palvelut) näkemys kiertotaloudesta

 

Koko yhteiskunnan talkoot

Entä mitä Herlevin mielestä ihan jokainen suomalaisyritys toimialaan katsomatta voisi konkreettisesti tehdä, jotta Suomi todella voisi olla kiertotalouden globaali mallimaa vuonna 2025?

– Minimi on se, että avaa tutkan ja tutkii mahdollisuuksia. Ylimmän johdon tasolla tulisi miettiä onko kiertotalouden tiekartalla yritykselle jotain annettavaa. Omia tuotteita voitaisiin ottaa nykyistä useammassa yrityksessä takaisin ja huoltaa niitä.

Tärkeää on myös kasvattaa uusia sukupolvia ymmärtämään kiertotaloutta luontevana osana arkista ajattelua. Tiekartan arvioinnissa nousikin vahvasti esille opetus ja koulutus tulevaisuuden painopisteinä. Esimerkiksi lukio-opetukseen ollaan suunnittelemassa kiertotalouden opintokokonaisuuksia. Myös korkeakouluopetus kaipaa uudenlaisia professuureja.

Kesäkuussa Finlandiatalolle kokoontuu yli 1500 asiantuntijaa 60 maasta maailman ensimmäiseen World Circular Economy Forum -tapahtumaan.

 – World Circular Economy Forumissa kesäkuussa profiloidaan vahvasti Suomea kiertotalouden edelläkävijänä. Tapahtumalla halutaan auttaa maailman päättäjiä solmimaan uusia ja yllättäviä kumppanuuksia, Herlevi kertoo.

Kansainvälistä huomiota Suomi sai jo viime vuoden lopulla, kun Sitra valittiin Maailman talousfoorumin The Circulars Award -kiertotalouskilpailun finalistiksi. Kaikki edellytykset kunniahimoiselle tavoitteelle ovat siis olemassa, mutta kiertotalouteen siirtyminen on niin suuri muutos, että yhteistyötä tarvitaan yli toimiala- ja sektorirajojen.

Kuusakoski on osaltaan valmis ja haastaa mukaan tärkeisiin talkoisiin jokaisen asiakkaansa.

Kiertotalousdemolaitos laboratoriovaiheessa

• Kiertotalousdemolaitos on yksi kiertotalouden tiekartan avainhankkeista. Teknologiateollisuuden vetämä konsortio suunnittelee Suomeen kierrätyslaitosta arvometallien talteenottoon sähkö- ja elektroniikkaromusta (SER). Tavoitteena on rakentaa Suomeen ensin koemittakaavan laitos.

• Demolaitoksesta on tarkoitus kehittää SER-kierrätyksen vientikonsepti. Sen palvelualustan voisi viedä alueille, joilla on suuret haasteet turvallisen, tehokkaan ja ympäristöystävällisen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyksen kanssa. Näitä ovat muun muassa Kiina, Intia, Afrikka ja Etelä-Amerikka.

• Hankkeessa hyödynnetään suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten erityisosaamista kierrätysteknologioista ja digitaalisista ratkaisuista. Sähkö- ja elektroniikkaromun ohella myös muut jakeet, kuten teollisuus- ja sähköautojen akut, muovit ja metallit ovat kiinnostavia, samoin aurinkoenergian ja muun cleantechin hyödyntäminen toteutuksessa.

 • Teknologiateollisuus ry kanssa hanketta toteuttavat Kuusakoski, ELKER, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Energia, Jyväskylän kaupunki, Metropolia/Electria.

 Kuvat: Sitra ja YTP