Pilottihanke pelastaa perhosia Heinolassa

Kuusakosken Heinolan tehtaille suunnitellaan rakennettavaksi meluvalleja, jotka eivät ole aivan tavanomaisia. Niistä nimittäin hyötyvät tehtaan ja asukkaiden lisäksi myös Heinolassa elävät uhanalaiset perhoset.

Kyseessä on meluntorjuntaan ja perhosten suojeluun liittyvä pilottihanke. Junaradan ja 140-tien väliin 10 000 neliömetrin laajuiselle alueelle tehtävien meluvallien rakennustyöt alkavat näillä näkymin keväällä. Meluvallin rakentamiseen on saatu aluehallintovirastosta ympäristölupa, jonka valitusaika päättyy 1.11.

Kuusakosken käyttöpäällikkö Jarkko Lahti sekä ympäristöpäällikkö Maija Oravala iloitsevat hankkeen etenemisestä.

Vaikka Heinolan tehtaiden meluhaitat ovat tällä hetkellä sallituissa rajoissa, Kuusakosken ympäristöpäällikkö Maija Oravalan ja käyttöpäällikkö Jarkko Lahden mukaan lisätorjunta on silti paikallaan, koska esimerkiksi murskainlaitos tuottaa paljon melua.

Hankkeen vetäjä Jarkko Lahti kertoo, kuinka idea meluvallin ja perhosten suojelun yhdistämisestä sai alkunsa: ”Idea hankkeeseen syntyi Rajavuoressa Kuusakosken omalla lintutornilla. Siellä lintuharrastaja Paavo Postin kanssa käydyissä keskusteluissa perhosniittyä ideoitiin alun perin perustettavaksi Rajavuoreen. Kun meluvallihanke tuli ajankohtaiseksi, muistin keskustelut ja lopulta asiat loksahtelivat paikoilleen kuin itsestään.”

Meluvallin rakentamisessa hyödynnetään Kuusakosken Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksella muodostuvaa hienoainetta ja kiviainesta. ”Jätteitä hyötykäyttämällä voidaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta. Toisaalta taas toteutetaan jätehierarkiaa, jonka mukaan jätteille on pyrittävä löytämään hyötykäyttökohteita”, Maija Oravala sanoo.

Alueella, johon meluvallia suunnitellaan, on nyt muutama vanha hirsirakennus ja metsää.

Kuusakosken meluvallin alueelle tehdään myös uhanalaisille perhoslajeille sopivia hoidettuja elinpaikkoja. Heinolassa elää toistakymmentä uhanalaista paahdeperhoslajia, joiden luontaiset elinpaikat ovat vuosien kuluessa hävinneet vähitellen, eikä niitä ole enää lainkaan Sisä-Suomessa.

Nyt tehtävä avoin hiekkamaa jäljittelee paahdeperhoslajien luontaista elinympäristöä, jossa perhosen toukkien ravinnoksi sopivilla ruohovartisilla kasveilla on hyvät edellytykset menestyä. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi idänkeulankärki, ketokaunokki, hiirenvirna, ruusuruoho ja ahomansikka. Kyse ei ole vain perhosista, vaan myös uhanalaisille ja silmälläpidettäville kasveille tarjotaan elintilaa.

Perhosten elinpaikkoja koskevat suunnitelmat on tehnyt Luontoselvitys Sundell. Suunnittelun lisäksi he hoitavat myös siementen hankinnan ja perhosalueiden perustamisen.

Lue lisää Itä-Hämeen artikkelista