Edelläkävijän matkassa - autokierrätyksen virstanpylväät 1970-luvulta tähän päivään

Autokierrätyksen kehittyminen ja teollistuminen Suomessa alkoi 1970-luvulla Kuusakosken panostusten ja uuden murskauslaitoksen myötä. Edelläkävijän otteet ovat jatkuneet näihin päiviin asti, sillä Kuusakoski on Suomessa ainoa toimija, jolla on kaikkia autokierrätyksen osapuolia palveleva sähköinen NETitse-kierrätyspalvelu. Vuodesta 2004 autokierrätys on ollut tuottajavastuun piirissä ja Kuusakoski on Suomen Autokierrätys Oy:n virallinen operaattori.

 

 

Mistä kaikki alkoi?

1914 Kuusakoski perustettiin
Donuard Kuchakoff aloitti kierrätystoiminnan Viipurissa. Metalliromusta oli maailmansodan takia kova kysyntä. Alun perin autonkierrätys oli pitkälti käsityötä. Ensin nestevapaasta autosta purettiin moottori, sähkölaitteet ja -johdot sekä penkit. Tämän jälkeen auton runko leikattiin kappaleiksi ja syntynyt rauta lisättiin muun leikatun rautaromun joukkoon. 1960- ja 70-luvulla autojen määrä oli selkeästi pienempi ja romuautojakin kertyi vähemmän kuin nykyisin. Suomessa käsittely teollistui vasta kun Kuusakoski Oy lähti kehittämään autokierrätystä.

1964 Alumiinia Volkswagenille
Merkittäväksi metallinkierrättäjäksi kasvanut Kuusakoski solmi vuonna 1964 kierrätetyn alumiinin vientisopimuksen tiukoista laatukriteereistään tunnetun Volkswagenin kanssa.

1972 Suomen 1. automurskain
Suomen ensimmäinen autojen murskauslaitos aloitti toimintansa Kuusakosken Heinolan toimipisteellä. Romuauton käsittely tehostui merkittävästi, kun pieniksi jakeiksi murskatun auton eri materiaalien jatkoerottelu voitiin tehdä teollisesti.

 

1976 Alumiinisulatto Heinolaan
Kuusakosken kierrättämä alumiini palautuu romuautosta takaisin uuden auton raakaaineeksi, sillä sulatto käyttää valmistuksessa vain romualumiinia. Sulatto valmistaa vuosittain noin 25 000 tn alumiiniseosharkkoja tai -droppeja tarkkojen asiakasreseptien
mukaisesti.

1982 Ainutlaatuinen upotuskellutuslaitos
Heinolaan rakennettiin upotuskellutuslaitos, joka erottelee metalleja kaivosteollisuudesta tutulla ominaispainoeroon perustuvalla tekniikalla. Näin auton sisältämät eri metallit, mm. kupari, pystytään erottelemaan omiksi jakeiksi.

1989 Lyijyakkujen käsittelylaitos
Raumalle rakennetussa laitoksessa akut tehdään vaarattomiksi purkamalla pintajännite. Akkuhappo kerätään talteen ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiseen laitokseen neutraloitavaksi. Akkujen materiaalisisällöstä voidaan hyödyntää lähes 100 %.

1995 Katalysaattorit kiertoon
1990-luvun alussa katalysaattori tuli pakolliseksi bensiinimoottorillisiin autoihin. Kuusakoski aloitti 1995 Espoossa katalysaattorien kierrätyksen, missä otetaan talteen keraamisen kennoston sisältämät arvokkaat jalometallit platina, palladium, cerium ja rodium.

2000 Alipainejärjestelmä esikäsittelyyn
Ensimmäisessä alipainejärjestelmällä varustetussa esikäsittelypisteessä Vantaan Seutulassa romuautosta poistetaan renkaat, akku, nesteet, katalysaattori sekä
mahdolliset vierasesineet. Esikäsittely mahdollistaa autolle turvallisen ja vastuullisen jatkokäsittelyn murskausprosessissa. Nesteitä saadaan romuautosta keskimäärin 10 litraa.

 

2004 Suomen Autokierrätys Oy perustettiin
Autojen maahantuojat perustivat tuottajayhteisön, joka vastaa autojen kierrätyksestä Suomessa. Kuusakoski on Suomen Autokierrätyksen virallinen operaattori eli kierrätyksen käytännön järjestäjä. Romuauto vastaanotetaan kierrätykseen veloituksetta.

2007 Kuusakoski Suomen Rengaskierrätyksen operaattoriksi
Renkaiden tuottajien perustama Suomen Rengaskierrätys on vuodesta 1995 vastannut tuottajavastuun mukaisesti renkaiden kierrätyksen järjestämisestä Suomessa. Käytöstä poistettuja renkaita kerätään talteen ja hyödynnetään vuosittain yli 60 000 tonnia.

2010 Autonkierrätyspalvelut laajenevat nettiin
Kuusakoski lanseerasi sähköisen NETitse -palvelun, joka tehosti sekä asiakaspalvelua että romuautojen kierrätysprosessia. Asiakkaita voidaan palvella vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Lanseerausvuonna NETitse sai tunnustusta vuoden ICT-hankkeena Suomessa.

2015 95 % romuautosta hyötykäyttöön
EU:n romuautodirektiivin mukaisesti 95 % romuauton painosta on hyödynnettävä ja uudelleenkäytettävä vuodesta 2015 lähtien. Tästä osien uudelleenkäytön ja kierrätyksen osuuden on oltava vähintään 85 %. Uudelleenkäytössä osia käytetään samaan tarkoitukseen kuin mihin ne on alun perin tarkoitettu. Kierrätyksessä jätemateriaaleja jälleenkäsitellään alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin kuin energian talteen ottamiseksi. Hyödyntämistä on esimerkiksi materiaalin käyttö energian tuottamiseen.

 

2017 Suora yhteys Traficomiin
Sähköisen romutustodistuksen saanti nopeutui, kun autokierrätyksen tiedonsiirto
Kuusakosken ja Traficomin tietojärjestelmien välillä suoraviivaistui. Suomessa tehdään
romutustodistuksia vuosittain noin 80 000 kappaletta. 

2019 Sähköautojen akut kierrätykseen
Sähköakkujen kierrätysoperaattorina aloittanut Kuusakoski käsittelee akut kennotasolle ja ottaa talteen kierrätettävät materiaalit. Uudelleenkäyttöön etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita ja myös kierrätysaste ylittää helposti 50 % minimivaatimuksen.

2020 Rejektilaitos tehostaa talteenottoa
Heinolan tehtaiden uusi rejektilaitos käsittelee Kuusakosken omia materiaalivirtoja, kuten automurskaamolta tulevia jäännösmateriaaleja. Rejektilaitoksella materiaalista erotellaan jäännösmetallit ja jäljelle jäävästä materiaalista valmistetaan voimalaitoksille toimitettavaa polttolaitosraaka-ainetta. Lue lisää!

 

Tunnetko jo Kuusakosken ainutlaatuisen NETitse -autokierrätyspalvelun? Lue lisää!

 

Millaisia asioita on otettava huomioon sähkö- ja hybridiautojen kierrätyksessä? Lue lisää!