MIELILAVA-hyväntekeväisyyskampanjan idea on hyvin yksinkertainen: lavalle kerätään romumetallia, ja Kuusakoski maksaa romumateriaalista saadun tuoton Mieli ry:lle. Tänä syksynä on pilotoitu myös älylaitteiden kierrätystä: jokaisesta kampanjaan tuodusta älylaitteesta lahjoitetaan euro Mieli ry:lle. 

Mutta mitä tapahtuu, kun lahjoitussummat kilahtavat Mieli ry:n tilille? Haastattelimme Mieli ry:n viestintäjohtaja Liisa Partiota mielenterveyden tilanteesta Suomessa sekä avun konkreettisista muodoista. 

Nopeaa apua kriisitilanteissa    

Mielenterveysongelmista on tullut Suomen suurin kansanterveyshaaste. Taustalla on useita kuormittavia tekijöitä kuten koronapandemia, sota, ilmastokriisi ja talousvaikeudet.  

”Paljon stressiä kokevien määrä on vuoden 2020 jälkeen kasvanut koko väestössä, mutta selvästi eniten stressiä kokevat nuoret aikuiset. Myös ahdistuneisuus on yleistynyt ja mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy esimerkiksi nuorten aikuisten pitkille sairauspoissaoloille”, kertoo Partio.  

Sekasin chatissa käydään vuosittain 40 000 keskustelua, mutta lähes kolme kertaa suurempi joukko jää jonoon.  

Kehitys näkyy MIELI ry:n kriisityössä, jossa tarjotaan maksutonta ja nopeaa apua vaikeissa elämäntilanteissa. Kriisipuhelimeen soitettiin viime vuonna 400 000 kertaa. Vain joka neljänteen soittoon pystyttiin vastaamaan.  

Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu edelleen yleistä  

Koronavuosien 2019–2021 aikana nuorten mielenterveysoireilu nousi jyrkästi eikä ole sittemmin laskenut.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 17.9.2025  julkaiseman kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas yläkoulussa tai toisella asteella opiskeleva tyttö kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, pojista joka kymmenes. Masennusoireita viimeisen kahden viikon aikana koki noin kolmannes tytöistä ja kymmenesosa pojista. Kyselyn mukaan nuoret kokevat saavansa enemmän sosiaalista tukea, mutta erityisesti tytöillä jatkuu runsas mielenterveysoireilu.   

Apua suoraan lapsille ja nuorille 

Mieli ry:llä on pitkä kokemus siitä, miten nuorten mielenterveyttä pystytään vahvistamaan.  

”Tarvitaan kanavia, joihin nuoren on helppo ottaa yhteyttä ja joissa he kokevat tulevansa kuulluiksi. Sellaisia ovat Sekasin chat ja Sekasin Gaming. Osa nuorista ottaa yhteyttä myös Kriisipuhelimeen ja chattiin”, sanoo Liisa Partio.  

Sekasin chatissa käydään vuosittain 40 000 keskustelua, mutta lähes kolme kertaa suurempi joukko jää jonoon.  

Jotta kaikki nuoret saisivat tarvitessaan tukea, on tärkeää vahvistaa nuorten lähellä olevien aikuisten mielenterveystaitoja. Siksi Mieli ry tarjoaa koulujen, nuorisotyön, urheilu- ja harrastusseurojen ammattilaisille ja vapaaehtoisille sekä myös vanhemmille koulutuksia, jotka auttavat ymmärtämään kasvavaa nuorta ja tukemaan häntä vaikeina hetkinä.  

Mitä 1500 eurolla saadaan? 

MIELILAVA-kampanjan tuotoilla on tuettu Mieli ry:n kriisityötä, jotta useammalle yhteydenottajalle pystytään vastaamaan.   

Kampanjassa keskimääräinen lahjoitussuma per yritys on ollut n. 1500 euroa. Toki joukossa on yrityksiä, jotka ovat tietoisesti ohjanneet arvokkaampia materiaaleja keräykseen, jolloin summa on noussut reilusti (lue lisää: Itäsuomalainen Enerke lahjoitti MIELILAVA-kampanjassa yli 10 000 euroa). 

Kuusakosken pyynnöstä Liisa Partio laskee, kuinka paljon apua keskimääräisellä lahjoitussummalla saadaan: 

”Esimerkiksi 1500 e lahjoitus mahdollistaa keskusteluavun 75 soittajalle tai Kriisichatiin yhteyttä ottaneelle.” 

Miten voit osallistua? 

Mikäli lasten ja nuorten mielenterveys on organisaatiollenne tärkeää, ja haluatte mukaan MIELILAVA-kampanjaan, voit lukea lisää täältä. Uutena tarjoamme myös älylaitteiden tietoturvallisen kierrätyksen lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi. 

Liisa Partio tiivistää Mieli ry:n terveiset: ”Jokainen mieli on tärkeä. Jokainen lahjoitus on tärkeä.”