Datakeskuspalvelimien elinkaari on tyypillisesti 3–8 vuotta riippuen käyttötarkoituksesta. Vaihdon syynä on harvoin laitteen rikkoutuminen, vaan useimmin se, etteivät laitteiden ominaisuudet enää vastaa kasvavia tehovaatimuksia. Laitteiden kierrättäminen on kuitenkin mahdollista – ja niistä pystytään hyödyntämään yli 99 prosenttia.

”Datakeskuksesta poistuva laite ei ole jätettä vaan arvokas resurssi. Ensisijaisesti etsimme komponenteille uuden käyttökohteen, ja vasta sen jälkeen kierrätämme materiaalit uusioraaka-aineiksi. Loppusijoitukseen päätyy alle prosentti”, sanoo Kuusakosken vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Tuomas Haikka.

Käytöstä poistetuille komponenteille on kova kysyntä, sillä uusien laitteiden valmistusjonot voivat olla jopa kaksi vuotta. Myös materiaalikierrätyksessä talteen saadaan arvokkaita raaka-aineita, joista monet on jo EU:n toimesta määritelty kriittisiksi.

”Uudelleenkäyttöön kelpaamattomista palvelimista, tietokoneista ja verkkolaitteista pystymme kierrättämään materiaalit erittäin tehokkaasti. Murskauksen jälkeen saamme talteen raudan lisäksi esimerkiksi kuparia, alumiinia, palladiumia, kultaa ja hopeaa.”

Työtä Suomeen usealle ammattiryhmälle

Laitteistojen käytöstä poisto ei usein ole datakeskusten henkilöstön ydintehtäviä, joten kokonaisvaltaiselle kotimaiselle palvelulle on kysyntää. Kuusakoski tarjoaa datakeskuksille räätälöityä kiertotalouspalvelua. Tämä työllistää logistiikan ammattilaisia, laitetestauksen teknikoita, hallinnon henkilöstöä sekä konesalien alasajoihin ja osittaisiin purkuihin erikoistuneita asiantuntijoita ja sähköurakoitsijoita.

Tietoturva kulkee mukana koko ketjun ajan: se alkaa jo konesalissa laitteiden pakkausvaiheessa ja päättyy Kuusakoskella, jossa tiedot tuhotaan joko ohjelmallisesti ylikirjoittamalla tai fyysisesti murskaamalla. Myös tietoturvaketjun kaikki vaiheet tehdään Suomessa.

”Datakeskusten vastuullisuudesta puhuttaessa huomio on ollut rakentamisessa ja käytönaikaisessa energiassa. Yhtä tärkeää on se, mitä laitteille tapahtuu käytön jälkeen. Suomessa on osaamista hoitaa koko elinkaari kotimaisesti ja tietoturvallisesti”, sanoo Antti Poikola, Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja.

Lahti Infinity Centre on kotimainen kiertotalousinvestointi

Datakeskuslaitteiden vaihtotarve kasvaa lähivuosina merkittävästi, sillä kahden viime vuoden aikana Suomeen rakennetut konesalit ovat pääosin tekoälydatakeskuksia. Niiden laskentatehontarve on moninkertainen ja ensimmäinen elinkaari lyhyempi verrattuna aiemman sukupolven, esimerkiksi hakukoneita ja tietokantoja palvelleisiin, keskuksiin verrattuna.

Kuusakoski ennakoi jo kasvua, ja rakentaa parhaillaan täysin uudenlaista integroitua kierrätyslaitosta Lahteen. Uudessa Lahti Infinity Centressä saman katon alla toimivat niin uudelleenkäyttö- kuin kierrätysprosessit sekä yhtiön oma tutkimuskeskus laboratorioineen. Keskus luo 45 uutta työpaikkaa Lahteen.

Esimerkki: 500 serverikaappia kolmessa kuukaudessa

Kuusakosken toteuttamassa datakeskusprojektissa käytöstä poistettiin ja kierrätettiin yli 500 serverikaappia kolmen kuukauden aikana. Yli 500 000 kovalevyä, muistia ja komponenttia saatiin uudelleenkäyttöön, ja kokonaishyödyntämisaste oli yli 99 prosenttia. Projekti työllisti Suomessa suoraan ja aliurakoitsijoiden kautta noin 20 henkilöä.

Kiertotaloudesta miljoonien tonnien ilmastohyödyt

Uudelleenkäyttämällä datakeskusten komponentit, vältetään koko raskas, kriittisiä mineraaleja kuluttava valmistusketju. Kun uudelleenkäyttöön kelpaamattomat laitteet kierrätetään materiaalina Kuusakosken teknologioilla, pystytään korvaamaan neitseellisiä materiaaleja suoraan metallien tuotannossa.

Pelkästään Kuusakosken esimerkkiprojektista päästösäästöjä kertyi yli 25 000 tonnia CO2e, mikä vastaa 52 000 yhden hengen Helsinki-Malaga-lentoa.

”Jos nyt rakenteilla olevat datakeskukset kierrättäisivät laitteensa Kuusakosken kiertotalouspalvelun kautta, nousisivat vuosittaiset ilmastohyödyt vuonna 2030 yli kahteen miljoonaan tonniin CO2e. Tämän lisäksi materiaalien kierrättäminen paikallisesti lisää omavaraisuutta. Esimerkiksi pelkästään kierrätykseen tulevat kestomagneetit ovat Euroopassa merkittävä harvinaisten maametallien sekundäärilähde”, Haikka summaa.

Lisätiedot:

Tuomas Haikka, johtaja, vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteet, Kuusakoski Oy, 040 749 4218, tuomas.haikka@kuusakoski.com

Antti Poikola, Datakeskusteollisuus (Finnish Data Center Association), 044 337 5439, antti.poikola@fdca.fi